Moottori vauhdittaa potkulautaa

    Sähköpotkulaudat helpottavat lyhyiden matkojen kulkemista kaupunkien keskustoissa, mutta aiheuttavat myös vaaratilanteita. Kun tilannenopeus on liian suuri, sattuvat vakavimmat onnettomuudet.

    Toukokuussa ne ilmestyivät Helsingin ja muutaman muun kaupungin katukuvaan hieman yllättäen. Niitä voi bongata aukioiden laidoilla, porttikongien kulmilla tai vaikka bussipysäkin kupeessa. Pirteän karkkivärinen lauta saattaa suhahtaa ohi myös liikenteessä, sillä kaupunkilaiset ovat ottaneet ne hyvin vastaan. Ensimmäisen kesäkauden aikana vuokrattavista sähköpotkulaudoista tuli todellinen hitti.

    Suuresta suosiosta huolimatta ajokit ovat aiheuttaneet myös hämmennystä. Julkisessa keskustelussa äänensävy ei ole ollut ainoastaan positiivinen, eivätkä lautojen toimintatavat ole kaikille liikenteenkäyttäjille selviä.

    Mihin tienkäyttäjäryhmään sähköpotkulautailija kuuluu, ja mitä liikennesääntöjä laudalla ajaessa tulee noudattaa? Onko ajaminen täysin turvallista? Liikennevilkku kutsui asiantuntijat ajelulle tutustumaan sähköpotkulautoihin.

    Sähköpotkulautoihin perehtynyt moottoripyöräpoliisi, vanhempi konstaapeli Jani Markkanen Helsingin poliisista on seurannut uusia ajokkeja ja niistä käytävää keskustelua viime kesän ajan.

    ”Sähköpotkulauta luetaan kevyeksi sähköajoneuvoksi, kun sen nopeus on enintään 25 kilometriä tunnissa. Esimerkiksi vuokrafirmojen potkulaudat lukeutuvat tähän kategoriaan. Tieliikennelaissa ne rinnastuvat polkupyörään”, Markkanen kertoo.

    Helmeri Pirinen on ammattiscoottaaja, joka on työskennellyt lajinsa parissa yli 15 vuotta. Scootti on temppuiluun tarkoitettu ketterä potkulauta, jossa on pienet renkaat ja kevyt rakenne. Pirisen työhön kuuluvat muun muassa someyhteistyöt sponsorien ja yritysten kanssa,

    kuvausreissut ulkomailla ja kansainväliset kilpailut. Lisäksi hän työskentelee potkulautojen maahantuonnin parissa.

    Moottoriton scootti on siis Piriselle hyvin tuttu, mutta sähköpotkulauta vielä uusi tuttavuus.

    Tasapainoilu tuntuu tutulta, vaikka tämä onkin scoottia jykevämpi menopeli. -Helmeri Pirinen

    Hauskaa, nopeaa ja yllättävän helppoa

    Ensimmäistä kertaa sähköpotkulaudan kyytiin astuva Pirinen tuntuu hallitsevan laudan kuin vanha tekijä.

    ”Tasapainoilu tuntuu tutulta, vaikka tämä onkin scoottia jykevämpi menopeli. Iso rengas liikkuu tasaisemmin kuin scootin pieni rengas. En ihmettele näiden suosiota.”

    Vanhempi konstaapeli on ajanut sähköpotkulaudalla aiemminkin. Hän astuu tottuneesti laudan kyytiin, ottaa pari potkua vauhtia ja kääntää sitten maltillisesti kaasua ohjaustangon vivusta. Meno on tasaista ja varmaa.

    Sähköpotkulaudalla ajaminen ei ole erityisen vaikeaa. Laite on helppo pitää tasapainossa, ja se kulkee kevyesti myös ylämäkeen. Ensimmäisellä kerralla käsikäyttöinen kaasuvipu voi vaatia hieman totuttelua, jotta riittävän rauhallinen painallus löytyy. Vauhti hidastuu kaasua höllentämällä tai jarrusta, joka mallista riippuen löytyy joko ohjaustangosta tai takapyörän päältä.

    Suora baana kutsuu kokeilemaan yli 20 kilometrin tuntinopeutta. Vauhti alkaa tuntua yllättävän kovalta. Markkanen toteaakin, että tien reunakivetykseen tai asvaltin routavaurioon ajaminen olisi vaarallista.

    ”Tottumattoman kuljettajan voi olla vaikea hallita ajokkia, kun vauhti on kova ja menopeli vielä hieman vieras.”

    Kaasua ja jarrua säädetään ohjaustangosta.

    Tankojuopot ja tilannenopeus vaarana

    Mikään huoleton kesäpeli sähköpotkulauta ei ole. Poliisin tietoon tulee verrattain vähän onnettomuuksia, sillä tavallisesti poliisi kutsutaan paikalle vain omaisuusvahinkotapauksissa tai silloin, kun sattuu vakava henkilövahinko. Kaatuminen sen sijaan saattaa viedä kuljettajan tapaturma-asemalle.

    Markkanen kertoo, että suurin riski liittyy väärin arvioituun tilannenopeuteen. Sähköpotkulaudoilla ajetaan liian kovaa muun liikenteen seassa ja aiheutetaan vaaratilanteita. Tiukkoja tilanteita syntyy myös silloin, kun kuljettaja ei tunne liikennesääntöjä tai osaa huomioida muita liikenteen käyttäjiä.

    ”Turvallinen liikenne edellyttää vuorovaikutusta tienkäyttäjien välillä, ja tässä voi olla puutteita. Autoilija ei välttämättä havaitse, että liikennevirran seassa kulkee huomattavasti jalankulkijoita nopeammin liikkuva sähköpotkulauta. Esimerkiksi risteysja kääntymistilanteissa voi tapahtua onnettomuus, kun auto kääntyy potkulautailijan eteen”, Markkanen kertoo.

    Sähköpotkulaudalla tulisi ajaa kuin polkupyörällä, siis kevyen liikenteen väylillä tai autotien reunassa. Moni jalankulkija on kuitenkin todistanut tilannetta, jossa potkulauta suhahtaa jalkakäytävällä ohi.

    Yksi haaste kesäisessä kaupungissa on päihtyneenä ajaminen. Baari-illan jälkeen menopeli voi tuntua kätevältä tavalta paikasta toiseen siirtymiselle. Jos ajaa sähköpotkulaudalla humalassa, voi syyllistyä tankojuopumukseen, aivan kuten pyöräillessäkin.

    ”Vaarallisia kaatumisia ja vakavampia onnettomuuksia sattuu, kun tarkkaavaisuus ja kontrolli pettävät. Humalainen kuski voi myös törmätä muihin tienkäyttäjiin helpommin”, Markkanen pohtii.

    Periaatteessa sähköpotkulaudalla saa ajaa kuka vain. Ajokin käyttö ei vaadi ajo-oikeutta tai tiettyä ikää. Vuokrafirmojen asettama 18 vuoden ikäraja perustuu siihen, että kyseessä on maksullinen ja sopimusperusteinen palvelu.

    Harvalla sähköpotkulautailijalla on kypärää mukana. Sekä Pirinen että Markkanen toteavat, että kypärä päässä ajaminen tuntuu turvallisemmalta.

    ”Moni kaupunkipyöräilijä nappaa kypärän matkaansa kotoa lähtiessään. Tämä käytäntö saisi lisääntyä myös sähköpotkulautailijoiden keskuudessa. Ruhjeet ja luut paranevat, mutta aivovamma on ikuinen”, Markkanen toteaa.

    Ohikulkija huikkaa univormuun pukeutuneelle Markkaselle, että sähköpotkulautojen käyttäjille kaivataan ohjeita ja linjauksia. Poliisi onkin pyrkinyt viestimään laitteista ja niitä koskevista liikennesäännöistä muun muassa mediassa ja omissa viestintäkanavissaan.

    Sähköpotkulautailijoiden tulee noudattaa polkupyöräilijöiden liikennesääntöjä.

    Pelisäännöt kuntoon seuraavaa kautta varten

    Suurin osa katukuvan sähköpotkulaudoista on vuokrausfirmojen omaisuutta, sillä henkilökohtaiset laudat ovat vielä marginaalissa. Vuokrausjärjestelmää on yksinkertaista käyttää puhelimella, ja vapaa lauta löytyy usein helposti palvelun kartan avulla – tai nostamalla katse näytöltä viereiseen kadunkulmaan.

    Molemmat testaajat näkevät sähköpotkulaudoissa paljon hyvää.

    ”Voisin käyttää tätä esimerkiksi taksin korvaajana keskusta-alueella tai muuten lyhyillä matkoilla”, Pirinen toteaa.

    Järjestelmän helppoudessa piilee myös sen kääntöpuoli, sillä kuka vain voi ottaa potkulaudan käyttöönsä ilman kokemusta. Silloin harjoittelu tapahtuu muun liikenteen seassa. Laite on myös helppo jättää mihin tahansa. Ensimmäisen kesäkauden aikana harmistusta aiheuttivatkin keskelle jalkakäytäviä tai pyöräteitä jätetyt potkulaudat.

    Sähköpotkulautoja vuokraavat firmat ovat ottaneet kaupunkitilan haltuun, ja ainakin Helsinki, Turku ja Tampere ovat toivottaneet sähköpotkulaudat tervetulleiksi. Yhteisille pelisäännöille olisi kuitenkin tarvetta. Poliisi toivoo, että vuokrausfirmat viestisivät tarkemmin laitteesta ja sen turvallisesta käytöstä.

    Liikennevaloissa Markkanen ennättää vielä pohtia laitteiden tulevaisuutta.

    ”Erilaisia kulkuneuvoja on viime vuosina ilmestynyt katukuvaan, ja lisää tulee varmasti. On tärkeää, että liikenteessä liikkujat tuntevat ja tunnistavat erilaiset laitteet, eikä esimerkiksi laitteen nopeus tule jalankulkijalle yllätyksenä. Yhtä tärkeää on, että lainsäätäjät pysyisivät kehityksen mukana. Se helpottaisi myös valvovan viranomaisen työtä.”